maanantai 23. huhtikuuta 2012

Käsinvärjätyt vastaan minä

Tuossa pari postausta aikaisemmin tuskailin Chamäleon-sukkalangan kanssa. En  kertakaikkiaan saanut kerästä kahta edes lähes samanlaista sukkaa :(.
En tiedä, onko vika minussa, kun taas kävi näin:


Tällä kertaa lankana oli Jawoll Magic Degrade. Tikuttelin ensimmäisen sukan hieman ihmetellen, että ihanko tosissaan koko sukan kärkiosa on punainen...ja olihan se. No, ei siinä mitään, ihan kaunishan tuo on. Toista sukkaa neuloin tyytyväisenä, koska värit näyttivät asettuvan ihan samoin kuin ensimmäisessäkin sukassa. Hienoa, nythän tämä sujuu! Mutta puolessa välin kärkiosaa lanka rupesi uhkaavasti muuttumaan keltaiseksi... mitä h****oa?!? Kerää kurkatessani tajusin, että pieleen meni taas. Siis ei voi käsittää...
Taas olin tietysti ostanut ko lankaa tasan sen yhden kerän, josta jokainen muu neuloja olisi saanut ihan nätisti kaksi lähes samanlaista sukkaa. Mutta en minä.
Ja taas tarvitsen toisen samanlaisen kerän, jotta voin neuloa toiset kaksi sukkaa, jotka toivottavasti ovat sitten parit näille kahdelle. Ääh, ei muuta kuin soitto Nappiin ja nauhaan, vieläkö löytyisi yksi kerä samaa lankaa. Ja olihan siellä. Myyjä tuumasi, ettei näistä käsinvärjätyistä langoista koskaan saa ihan samanlaisia sukka. No, ei tarttis IHAN samanlaiset ollakaan. Kunhan olis edes sinnepäin. Että tunnistaisi pariksi ;)
Katsotaan nyt, miten tässä lopulta käy... raportoin sitten, kun olen ehtinyt uudenkin kerän tikuttaa sukiksi.

Onneksi jotain on onnistunutkin:


Nämä sukat ovat Fabelia. Ihanan helppo ja varma sukkalanka! Ja raidat oli helppo täsmätä ;). Koko n 35.


Sukat kokoa 40-41. Lankana Seiskaveikka oranssina ja ruskeana.

Seuraavaksi käyn tämän haasteen kimppuun


Chamäleon, joka ei suostunut muotoutumaan kahdeksi samanlaiseksi sukaksi. Nyt uusi yritys!

-Vika-

sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Multaaa!!

+10!!! Yes, kevät on täällä :)

Tästä riemastuneena iskin kädet multaan. Tosin vain säkki-sellaiseen. Mutta multaan kuitenkin.


Toivottavasti en ole liian aikaisessa...nämä pitäisi saada pihalle noin kolmen-neljän viikon päästä. Jospa nuo lumet olisivat siihen mennessä jo viimeinkin hävinneet.

Ruusupavut saavat liota vedessä yön yli ennen kuin pääsevät multaan


Puutarhakirjoja ja -lehtiä on selattu ja pää kihisee suunnitelmia. Nyt ei millään jaksaisi enää odottaa :(. Mutta kuten kuvista näkyy, on vain odotettava...




Nyt lähden pyykkäämään. Poika tarvitsee puhtaat työvaatteet huomiselle, koska hän lähtee huomenna aamusta Jyväskylään Taitaja-kisoihin. Pitäkäähän peukkuja, että kisat menevät hyvin! Äitiä taitaa jännittää enemmän kuin poikaa ;).

-Vika-

lauantai 21. huhtikuuta 2012

Villasukkia ja sadetanssia

Tänään kävin taas Kuopion Napissa ja nauhassa...


Mukaan tarttui taas kasa sukkalankoja ;). Viime viikolla kävin hakemassa lähes samalanlaisen pinon sukkalankoja, vähän eri värisiä vain. Osa viime viikkoisista on jo tikutettu sukiksi, osa odottelee puikoille pääsyä. Niistä sitten seuraavissa postauksissa, kunhan saan langat pääteltyä.

Viime viikolla ostin kerän minulle uutta sukkalankaa, Pro Lanan Chamäleon-lankaa. 


Myyjä kertoi, että kyllä kerästä saa kaksi samanlaista sukkaa. Mutta enpä saanut, en sitten millään...


Aikani kerää pyöriteltyäni ja pähkättyäni kyllästyin ja tikuttelin toisen sukan suoraan kerässä vuorossa olevasta kohtaa. Ja näinhän siinä sitten kävi; nyt on kaksi aivan erilaista sukkaa! Mutta eipä hätää...  ajattelin, että käyn ostamassa toisen samanlaisen kerän ja teen siitäkin kaksi sukkaa. Ehkä minulla sitten olisi kaksi paria sukkia, joissa molemmat olisivat edes suunnilleen samanlaisia ;) Tänään sitten marssin topakasti liikkeeseen ajatuksena ostaa vain ja ainoastaan tämä yksi tarpeellinen kerä. Mutta näinhän siinä aina käy; mukaan tarttui hieman enemmän kuin yksi kerä ;). Mutta kun lähimpään lankaliikkeeseen on matkaa yli 50km, niin ehkä tämä on ihan ymmärrettävää. Seli, seli... Se jää vielä nähtäväksi, omistanko tämän reissun jälkeen kaksi sukkaparia vai neljä erilaista sukkaa. Raportoin tästä myöhemmin, kunhan ehdin sukat tikutella.

Kun nyt kerta lankaliikkeeseen pääsin, niin täydensin samalla KnitPro-varastoani:


Ostin aikanaan kaikki KnitPro-sukkapuikot, mutta silloin näitä pieniä kokoja sai vain lyhyenä versiona. Koskaan en oikein tottunut niitä käyttämään, vaikka kyllä yritin. Nyt olen saanut ostettua kaikki koot pitempänä versiona :).

Seuraavaksi on kai sitten ruvettava hankkimaan näitä:


Neliskanttiset KniProt, kokoa 3.5. Nämä ostin viime viikon reissullani Nappiin ja nauhaan. Yhdet sukat tikuttelin näillä samantien testateksani, ovatko ne niin hyvät kuin puhutaan. En oikein osaa sanoa, onko niillä neulomisessa mitään eroa tavallisiin pyöreisiin verrattuna... mutta ehkä neulejälki on tasaisempaa kuin pyöreillä neulottaessa. Ehkä. Mutta joka tapauksessa näitä aion hankkia lisää. Välinevarustelua, nääs...

Minulla alkaa kesäloma reilun viikon kuluttua. Kyllä vaan!
Ja pihalla on edelleen tämän näköistä:




Otin kesälomaa tarkoituksella tähän aikaan, jotta saisin myllätä pihalla  oikein sieluni kyllyydestä, mutta enpä ehkä myllääkään :(
Vaan onhan tuolla jossain kohtaa hieman jo maata näkyvissä (=positiivista ajattelua).

Tässä tällä hetkellä työn alla oleva sukkapari. Lankana Lang Yarnsin Jawoll Magic Degrade. Ihana lanka neuloa ja värit ovat kertakaikkiaan huiput!


Neulonpa tätä vielä hetken ja sitten lähden tanssimaan pihalle sadetanssia, jotta saataisiin nuo lumet pois pihatöiden tieltä ;)

-Vika-

perjantai 13. huhtikuuta 2012

Epäonnen päivä

Tänään pitäisi olla epäonnen päivä; perjantai, 13.päivä. Minun tähänastisen elämäni tärkein päivä on ollut perjantai, 13.päivä. Tapasin silloin rakkaan mieheni, jonka kanssa yhä pidämme yhtä. Olemme pitäneet jo yli 23 vuotta! Kun tälläisiä asioita laskee, huomaa kuinka kamalan vanha sitä jo onkin ;).
Toinen tärkeä päivä sattui myös tälle kuuluisalle epäonnen päivälle; keskimmäinen lapsemme syntyi silloin, puoli tuntia yli keskiyön. Ja tämän aurinkoisen pojan kanssa olemme eläneet kohta 15 vuotta. Ihana lapsi. Nyt jo nuori :).

Joten en ole taikauskoinen. Päivä tämä on siinä, missä muutkin. Paitsi minulla tämä on vapaapäivä! Ihana, hiljainen, rauhallinen vapaapäivä. Kuten jo tuossa aikaisemmin hehkutin, niin tänään ei kukaan vaadi mitään minulta, saan ajatella ajatukseni aivan rauhassa loppuun. Vaikka eipä niitä ajatuksia, ainakaan järkeviä, kovin montaa jaksa päässäni liikkua parin raskaan viikon jälkeen. Noo, tänään lepään. Huomenna käännän Tototan nokan kohti Jyväskylää ja Paviljongin käsityömessuja. Enpä ole siellä messuilla vielä asiakkaana käynytkään. Myyjänä kyllä useammankin kerran. Toivottavasti ovat hyvät messut.

Eilen koulutuspäivän aikana tikuttelin nämä sukat (toinen oli jo aloitettu edellisenä iltana):


Malli on Novitan kevät 2012-numerosta. Lankana Seiskaveikka luonnonvalkoinen ja ruskea.
Muuten kiva malli neuloa, mutta tämä jäi vähän sapettamaan:


Mallissa piti varren kuvioneuleen jälkeen kääntää työ nurinpäin ja jatkaa sitten neulomista. Joo, ymmärsin. Mutta pystyykö tätä työhän jäävää reikää (kuvassa neuleen yläreunassa) mitenkään estämään? Vai ymmärsinkö sittenkään ohjeen oikein? Eihän tuo tuossa niin kamalan pahan näköinen ole, mutta kuitenkin... reikä, mikä reikä.

Koiraneiti vinkuu jalkojen juuressa, olisko sillä pissahätä? Eli pissalenkille. Miten niin kukaan ei vaadi minulta tänään mitään ;)?

-Vika-

keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Keskikuviosukat

Kun pihalle ei kerta pääse, niin ei auta muu kuin tehdä sisähommia... Ja kevätväsyn vallassa ei sitten muuta jaksa kuin neuloa.

Nämä sukat valmistuivat jo muutama päivä sitten, mutta lankojen päättely meinasi taas tökkiä niin, että piti oikein uhkailla itseäni sillä, ettei uutta työtä saa aloittaa, ennen kuin vanha on päätelty!


Sukkamalli on Novitan sukkalehdestä, mallin nimi on keskikuviosukat ;). (Eikö tälle nyt muuta nimeä keksitty?)

Sukka on paljon paremman näköinen jalassa, jolloin keskikuvio näkyy paremmin:


Mallissa on ranskalainen eli pyöreä kantapää. Enpä ennen sellaista ole tehnytkään ja en ole yhtään varma, tykkäänkö siitä. Ehkä se on vähän oudon näköinen, kun silmä on tottunut siihen tavallisen malliin. Jalkaan kantapää istuu kyllä tosi hyvin!

Huomenna on vielä koulutuspäivä ja sitten onkin ihana perjantaivapaa :) :) Sen verran itsekäs perheenäiti olen, että olen antanut itselleni luvan nauttia täysin siemauksin arkivapaista, jolloin koko muu sakki on töissä ja koulussa. Autuas hiljaisuus! Kukaan ei vaadi mitään, kenellekään ei ole minulle asiaa, eikä kukaan tarvitse minulta hetkeen mitään...

Mutta nyt lankakorille ja uudet sukat puikoille! Heippa :)

-Vika-

maanantai 9. huhtikuuta 2012

Kevät, missä olet?!

Minuun on iskenyt epätoivo. Kevät ei tunnu tulevan ikinä!

Kävin Tikin kanssa Turun puutarhamessuilla pari viikkoa sitten. Yhdellä osastolla pyörittelimme käsissämme joitain kukkien juurakoita (mikä lie oikea nimitys?). Kysyin myyjältä, että milloinkas nämä voi laittaa maahan. Myyjä tuumasi tyynesti, että kyllähän ne nyt jo voi istuttaa. Niin, Turussa ehkä, mutta ei meillä. Meillä kun on vielä tänäänkin tämän näköistä:



Pää suorastaan kihisee suunnitelmia ja ajatuksia siitä, mitä kaikkea pihalla voisikaan tehdä. Mutta kun ei... ei auta muu kuin odottaa, että aurinko tekee tehtävänsä.

Tälläinenkin pino pihalla on odottamassa:


Mies ja poika eivät oikeastaan edes ihmetelleet, kun pyysin  heitä siirtämään nämä lavat kotipihaan. Tuumasivat vain, että jaahas... tälläistä tällä kertaa! Näille lavoille on tarkka käyttösuunnitelma jo olemassa, muutama vain pitäisi vielä haalia jostain lisää. Sitten näette, mitä näistä tulee, kunhan nuo lumet ensin häviää ja maa sulaa...

Lumi on tenhyt pahaa jälkea Unkarin syreenissä, jota meillä on aitana melkein kaikilla tontin rajoilla. Lumi on painanut paksuja oksia maahan niin, että varmasti suuri osa niistä on revennyt. Pahinta tuhoa lumi on tehnyt meidän ja naapurin rajalla, siellä koko pensasaita on maata myöten. Voi itku ja hammastenkiristys; ei auta varmaan muu, kuin pistää aita matalaksi :(

Asuntoauto oli pakko siirtää pois talvehtimispaikaltaan ja siellä oli sama juttu; pensasaita oli painunut lakoon auton kylkiä vasten. Siinä sitten puntaroimme, kumpi on tärkeämpi, auton maalipinta vai pensasaita. Pensasaita hävisi.


Saapa nähdä, minkälainen näky tässä on, kun nuo lumet ovat hävinneet. Tämä pensasaidan kohta on kokenut kovia; ensimmäiset taimet tenavat talloivat rikki. Seuraavat kuolivat, kun joku (oliskohan remonttia tehnyt mopopoika?) kaatoi sen juurille jotain... Kolmannet taimet jyräsi naapurin kaivinkone (vahingossa) ja nyt sitten tämä... Onkohan tarkoitettu niin, ettei tässä olisi ollenkaan aitaa?

-Vika-

Sormet mullassa (ja maalissa)

Tämä kuva on otettu 10 minuuttia sitten pihalta, samoin alempana oleva kuva :)

Kevät on onneksi jo hyvässä vauhdissa, vaikka ajoittaiset takapakit meinasi saada hermot kireälle. Lumi onneksi suli samoin tein kun se maahan satoi, ja yöpakkaset menevät nopeasti aamulla ohi kun aurinko lämmittää. Mökkikausi avattiin nyt virallisesti, olemme mökkeilleet koko pääsiäisen.

Otin pari ylimääräistä vapaapäivää, ja ajatukset on pysyneet tiukasti pois työasioista. Pihalla on haravoitu ja nypitty ja siirrelty kiviä yms hyvin tärkeää :) Sisällä aloittelin kevätsiivousta, mutta vielä jäi ensi viikonlopuksikin vielä tomutettavaa. Tämä on nyt ensimmäinen kevät mökillä, ja on ihana seurata yli satavuotiaan pihan tapahtumia, mitä mistäkin putkahtelee, ja miltä piha näyttää keväisin.

Meillä kävi myös lepakkotutkija, joka käy vuosittain tarkistamassa lepakkokantaa. Meiltä löytyy kuulemma pohjanlepakoita ja korvayökköjä :D Vekkuleita kavereita, ja varsin mielenkiintoisia. Nyt rakennamme viimeisiä linnunpönttöjä tälle keväälle, ensi keväälle on suunnitteilla rivari pääskysille.




Pihahommien lisäksi olen heiluttanut maalipensseliä, vanhat tuolit sai uuden maalin ja kangasta pintaansa, esimerkiksi tällainen tuli yhdestä:


Ja vanhaa ladonseinää sai koukkuja pintaansa, ja kahvikupposeni pääsivät nätisti jonoon seinälle:


Nyt vielä viimeisistä auringonsäteistä nauttimaan, hyvää pääsiäisen loppua kaikille!

~Tikki